Puhtaan, suomalaisen, lähituotetun ruoan puolesta puhuja
Meillä on oikeus nauttia turvallista ja puhdasta ruokaa. Lähituotanto on avainasemassa, kun pohditaan, että kuinka voimme taata ruoan laadun, torjua ilmastonmuutosta ja tukea paikallista taloutta. Hyviä esimerkkejä keinoista tukea lähituotantoa on suosia REKO-jakelua ja ostaa suoraan tuottajalta. REKO toimii Kittilässä hyvin ja suoraan tuottajalta ostaminen on täällä helppoa – toista se on suurissa kaupungeissa
Lapissa ja Kittilässä poronhoito on osa arvokasta kulttuuriperintöämme. Se on monien sukupolvien ajan ollut tärkeä elinkeino ja osa paikallista elämää. Poronhoidon perinteet ja elämäntapa eivät ole vain elinkeinon harjoittamista, vaan ne muodostavat myös osan alueen vahvaa kulttuuria ja identiteettiä. Ennen kaikkea poronliha on terveellinen valinta meidän lautasellamme.
Poronhoitoa tulee arvostaa ja tukea - kaikessa meidän toiminnassa ja päätöksenteossa tulee turvata poronhoidon jatkuvuuden mahdollisuudet. Paikallisten pitää saada harjoittaa perinteistä poronhoitoa ilman kohtuuttomia rajoituksia. Meidän ei-poronhoitajien tulisi oppia poroihmisiltä – he tietävät jotain sellaista luonnosta, mitä me kaupungin kasvatit emme tule ajatelleeksikaan. Heidän opeillansa pelastetaan niitä ihmisiä, jotka eksyvät hillasuolla tai pilkillä. Ihminen vieraantuu luonnosta koko ajan enemmän, mutta poroihmiset pitävät alkuperäistä yhteyttä luontoon yllä jatkuvasti jokapäiväisessä arjessaan.
Metsästys on Suomessa ollut osa kansanperinnettä ja paikallista kulttuuria jo vuosisatojen ajan. Monesti unohdetaan/ei tiedetä, että metsästys on näillä palkisilla paitsi elinkeinon, myös elämisen ja elämänarvojen kysymys. Metsästys tuo paikallisille mahdollisuuden hyödyntää luonnon antimia kestävästi ja eettisesti, samalla vaalien perinteitä ja ekologista tasapainoa. Paikallisten metsästäjien rooli luonnon tasapainon säilyttämisessä on keskeinen, ja metsästys on tärkeä osa alueen kulttuurista identiteettiä.
Kouluruoka Suomessa on ehdottomasti yksi Suomen suurimmista vahvuuksista. Olen työskennellyt vuosia kouluissa ja päiväkodeissa kokkina ja tiedän, että Suomessa tarjotaan ravitsevaa ja maukasta ruokaa - vieläpä ilmaiseksi. Se on jokaisen lapsen oikeus, ja se on todella arvokas resurssi, jota meidän tulee arvostaa. On tärkeää, että lihan käyttö kouluruuassa säilyy ennallaan, sillä se on monelle lapselle tärkeä proteiinin lähde. Toki kasviksia voidaan ja tulee lisätä entistä enemmän: kasvikset tuovat ruokaan monipuolisuutta, värikästä ravintoa ja makua, ja ne tukevat terveyttä entisestään. Voisiko koulujen ja päiväkotien raaka-ainehankinnoissa suosia lähituotantoa nykyistä enemmän?
Kouluruuan parissa olen työskennellyt niin Suomessa, kuin Britanniassa. Britanniassa lapsille tarjotaan (huom. omakustanteisesti) mm. hampurilaisia, pekonia, makkaroita, pizzaa, sipsejä, lasagnea ja karkkia. Salaatista tai kasviksista ei tietoakaan. Tällainen ruokavalio ei tue lapsen terveellistä kasvua. Suomessa onkin suuri etu siinä, että kouluruoka on maksutonta ja ravitsevaa, enkä siedä sitä, jos aikuinen ihminen opettaa lapselle, että Suomessa kouluruuassa olisi jotain vikana.
Lähituotannon arvostaminen ei ole pelkästään kuluttajavalinta – se on yhteinen vastuukysymys. Meillä kaikilla on mahdollisuus ja oikeus valita puhdasta, lähituotettua ruokaa, joka on tuotettu kestävästi. Tukeaksemme paikallisia tuottajia, metsänhoitoa ja poronhoitoa, meidän on tehtävä tietoisia valintoja päivittäisissä ostoksissamme ja arvostettava niitä perinteitä, jotka tekevät Suomesta, Lapista ja Kittilästä ainutlaatuisen.
Kuvassa yksi meidän kanalan asukeista. Alempana meän Kalle kukko. Oman kanalan munat ne vaan on parhaita!
Alunperin julkaistu sosiaalisen median kanavillani 17.3.2025
